Joka vuosi talvi yllättää autoilijat. Lumisade ja sen tuomat haasteet autoiluun osataan jo arvioida melko hyvin, kunhan vaan ehditään vaihtaa talvirenkaat alle ajoissa. Märän tien jäätyminen yllättää autoilijan jo vähän todennäköisemmin. Erityisen hämääväksi jäätymistilanteen tekee se, että tie jäätyy helpoiten hyvässä säässä eli kun taivas selkenee.

Kuura

Suurin yllätys kuitenkin pääsee käymään, kun tien pinnalle syntyy jäätä tyhjästä. Eihän jäätä tietenkään tyhjästä voi kehittyä, mutta siltä usein tuntuu, kun tien pinnalle syntyy jäätä ilmakehän näkymättömästä vesihöyrystä. Tässä luonnon taikatempussa jää todellakin kehittyy suoraan kaasusta, eikä vettä näy ilmiössä missään vaiheessa. Jää kyllä aistitaan risteysalueilla ja rampeissa, mutta usein vähän liian myöhään.

Haasteita eri lämpöoloissa

Autoilijan ja kävelijänkin on hyvä tiedostaa talven erilaiset haastavat keliolosuhteet. Tässä alla erilaisia haastavia tilanteita ja vinkkejä talviliikenteeseen listattuna lämpöolojen mukaan. Älä anna eri ilmiöiden yllättää itseäsi: (jos teksti näkyy epäselvänä, klikkaa se isommaksi tai avaa alta pdf:nä)

Huomioitavaa_eri_lampotiloissa.pdf

Kastepistelämpötila

Kaikella ilmalla on kaksi lämpötilaa. Se normaali lämpötila, josta yleensä puhumme sekä salainen kastepistelämpötila.  Kastepistelämpötila määrittää lämpötilan, jossa ilman näkymätön kosteus eli vesihöyry muuttuu näkyväksi vedeksi tai jääksi.

Kastepistelämpötila ja kuura

Mikäli tien lämpötila on alhaisempi kuin ilman kastepistelämpötila, alkaa kosteus käytännössä tiivistyä. Näin käy sen takia, että kylmä tie jäähdyttää lähellään olevaa ilmaa tien lämpöiseksi. Samalla ilma jäähtyy kastepistelämpötilaansa ja kosteus tiivistyy tienpintaan

• Jos tie on pakkasen puolella, syntyy kuuraa.
• Jos tie on plussan puolella, syntyy kastetta.

Musta jää

Mikäli ensin syntyy kastetta ja sen jälkeen tielämpötila painuu pakkasenpuolelle, kosteus jäätyy ja tilanne jatkuu vielä kuuran muodostuksella. Tällöin jäätä syntyy yhä jäätymisen jälkeen lisää kuuran muodossa eikä tilanne nopeasti helpotu. Usein tämä johtaa mustan jään syntymiseen.  Mikäli lämpötilan vielä sahaa useamman päivän ajan nollan molemmin puolin, on kaamea kaljama valmis.

Suola riesana?

Suurin riski kaljamaan on kevyenliikenteen väylillä ja piha-alueilla. Päätieverkosto on usein tällaisessa tilanteessa suolattu jo etukäteen. Moni autoilija kuitenkin ihmettelee tällöin suolan levitystä plusasteisille teille. Kyse on useimmiten juuri edellä mainitun ilmiön ennakkoehkäisystä ja varautumisesta kylmenevään säähän. Erityisesti varaudutaan tienpinnan kylmenemiseen.

Tien lämpötila on usein ilman lämpötilaa kylmempi

Talvella tienpinta kylmenee kaikkein nopeimmin, mikäli sää selkenee. Autoilijan on myös hyvä tiedostaa, että sään selkeneminen jäähdyttää tienpintoja nopeasti muutamalla asteella, vaikka ilman lämpötila ei muuttuisikaan. Sydäntalvella aurinko ei lämmitä päivälläkään ja usein tie on ilmaa kylmempi. Erityisesti näin on, jos pilvipeite vähänkin repeilee. Niinpä harmaa sää ja märkä tie voi nopeasti muuttua jääradaksi, jos taivas yhtä äkkiä selkenee.

Sulamisvedet

Kevättalvella aurinko lämmittää päivällä tienpintaa huomattavasti. Toisaalta auringon laskiessa tilanne kääntyy nopeasti päinvastaiseksi ja silloin puolestaan sulamisvedet jäätyvät illan mittaan notkelmiin ja pääsevät ehkä taas yllättämään aivan toisella tavalla.

Lisätietoa aiheesta:

info@saaneuvos.fi